Sinulle

Tarkistuslista ennen synnytystä: mitä tehdä ja milloin

Kätilö, vanhempainvapaa, vanhempainetuus: kaikki raskausviikoittain koottuna – ja mikä voi hyvin odottaa.

24 min lukuaikaa

Jossain ensimmäisen ultraäänikuvan ja pyöristyvän vatsan välissä se ilmestyy: päässä pyörivä lista, joka pitenee päivä päivältä. Hyvä uutinen ensin – ennen synnytystä on oikeasti hoidettava vähemmän asioita kuin oppaat ja katalogit antavat ymmärtää. Muutamassa asiassa on kuitenkin määräaikoja tai pitkät jonot. Täältä löydät ne raskausviikoittain järjestettyinä, mukana myös asiat, jotka onnistuvat ilman omaa kätilöä – ja ne, jotka voivat rauhassa odottaa.

Pähkinänkuoressa

Etsi kätilö
testistä alkaen
Vanhempainvapaa
viim. n. rv 33
Turvakaukalo
viim. n. rv 36
Makuuhuone
16–18 °C

Mitä kannattaa tehdä missäkin vaiheessa

Kaikki ei ole yhtä kiireellistä – siksi tässä on tarkistuslista raskausviikoittain. Kun tekstissä puhutaan teistä, samat asiat koskevat aivan yhtä hyvin myös sinua, jos odotat yksin – siitä, mikä silloin muuttuu, on oma osionsa alempana. Tällainen aikataulu voi toimia teille:

  • Raskausviikolle 12 mennessä: etsi kätilö; jos suunnittelette synnytyskotia tai kotisynnytystä, kysy paikkaa heti. Jos työskentelet lasten, sairaiden, eläinten, kemikaalien parissa tai työ on fyysisesti raskasta, kerro raskaudesta työnantajalle varhain – vasta silloin hänen täytyy muokata työolosuhteita. Oletteko naimisissa? Tarkistakaa veroluokkanne (ks. vanhempainetuus).

  • Rv 13–20: tutustukaa sairaaloihin, varatkaa synnytysvalmennus ja synnytyksen jälkeinen palautumiskurssi. Raha tiukilla? Varaa aika raskausneuvontaan, sillä taloudellista apua voi hakea vain ennen synnytystä. Ettekö ole naimisissa? Varaa aika isyyden tunnustamiseen ja yhteishuoltajuusilmoitukseen.

  • Rv 21–28: etsi vauvalle lääkäri tai neuvolaseuranta, suunnitelkaa vanhempainvapaa ja vanhempainetuuskuukaudet, kysykää varhaiskasvatuksen ennakkoilmoittautumisesta, tilatkaa vaunut ja sänky. Viimeisen kolmanneksen alussa: hinkuyskärokotus.

  • Rv 29–34: osallistukaa kurssille, ilmoittakaa kumppanin vanhempainvapaa alkamaan syntymästä viimeistään seitsemän viikkoa ennen laskettua aikaa (noin rv 33), hakekaa äitiysetuus, pakatkaa paperikansio, käykää vauvan ensiapukurssi.

  • Rv 35 alkaen: turvakaukalo asennettuna, sairaalakassi pakattuna, suunnitelma synnytyksen alun varalle valmiina. Voit ilmoittaa jo nyt myös oman vanhempainvapaasi, joka alkaa äitiyssuojajakson jälkeen.

Moni asia voi odottaa: lastenhuone, koska vauva nukkuu ensimmäisen vuoden teidän huoneessanne, syöttötuoli, lelut ja täysi vaatekaappi. Hengitystä valvovia mattoja tai älysukkia ette tarvitse – niiden ei ole osoitettu ehkäisevän kätkytkuolemaa. Paljon voi ostaa käytettynä, mutta patjan ja turvakaukalon kanssa kannattaa olla erityisen tarkka.

Tämän tarvitsette päivästä 1 alkaen – mieluiten valmiina noin rv 36 mennessä:

  • turvallisen nukkumapaikan, uuden jämäkän patjan ja kaksi unipussia

  • turvakaukalon – myös ilman omaa autoa, taksia varten

  • vaunut tai kantovälineen

  • vastasyntyneen kokoisia vaippoja, hoitoalustan, harsoja

  • viidestä seitsemään bodya ja potkupukua koossa 50/56, sekä pipon ulos

  • digitaalisen kuumemittarin

  • sinulle: jälkivuotositeitä, verkkohousuja, imetysliivejä ja liivinsuojia

  • jos käytätte pulloruokintaa: muutaman pullon, pullaharjan ja ensivaiheen korviketta

Näin löydät kätilön

Etsi kätilö heti, kun tiedät olevasi raskaana – etenkin isoissa kaupungeissa ajat täyttyvät usein pitkälle etukäteen.

Kätilö voi hoitaa raskausseurannan ultraääniä lukuun ottamatta. Synnytyksen jälkeen hän käy kotona: ensimmäisten 11 päivän aikana tarpeen mukaan jopa kahdesti päivässä, sen jälkeen ensimmäisten 12 viikon aikana vielä 16 käyntiä ja myöhemmin lisää niin kauan kuin imetät. Sairausvakuutus korvaa tämän. Näin etenet:

  1. Etsi kätilöä kätilölistoista tai oman vakuutuksesi hausta, ja kysy myös gynekologilta sekä tuttavilta. Listoista ei kuitenkaan aina näe, kenellä on vielä tilaa.

  2. Lähetä viesti monelle yhtä aikaa – mieluummin 10–15 kuin kolmelle. Otsikoksi esimerkiksi ”Kysely synnytyksen jälkeisestä kotihoidosta, laskettu aika 15.03.”, ja mukaan postinumero, onko kyseessä ensimmäinen lapsi, mitä toivotte ja miten sinut tavoittaa.

  3. Kysy viikon kuluttua ystävällisesti uudelleen. Kieltävät vastaukset ovat valitettavan tavallisia eivätkä johdu sinusta.

Etkö löytänyt kätilöä? Näin paikkaatte puutteen. Etsikää myös synnytyksen jälkeen – oikeus kätilöapuun jatkuu kuukausia. Siihen asti:

  • Paino, syöminen, napa, keltaisuus: vauvan lääkäri tai neuvola. Soita heti syntymän jälkeen, kerro ”Meillä ei ole kätilöä” ja pyydä aika ensimmäiselle viikolle.

  • Oma toipumisesi – ommel, arpi, jälkivuoto, rinnat: gynekologin vastaanotto.

  • Imetys: sairaalan imetyspoliklinikka, imetystukiryhmät ja IBCLC-imetysasiantuntijat.

  • Mieliala: terveyskeskus tai gynekologi sekä vertaistukijärjestö synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

  • Arki: sairausvakuutuksen korvaama kotiapu sekä varhaisen tuen palvelut, jotka välittävät maksutta perhekätilöitä perhepalvelujen tai raskausneuvonnan kautta.

Joissakin sairaaloissa on myös perhekoordinaattoreita tai synnytyksen jälkeisiä poliklinikoita – kysy niistä ilmoittautumisen yhteydessä.

Rauhalliset yöt alkavat tästä.

Lataa Moonsleep ja löydä rytmi, joka sopii vauvallesi.

Lataa App StorestaLataa Google Playsta
3 päivän ilmainen kokeilu
Moonsleep-sovellus: aloitusnäyttö

Synnytyssairaala ja kurssit

Synnytyssairaala, synnytyskoti tai kotisynnytys – tärkeintä on, missä tunnet olosi turvalliseksi. Synnytyskodeissa ja kotisynnytyksiä hoitavilla kätilöillä on vain vähän paikkoja, joten kysykää niistä heti alussa, myös mahdollisista lisäkuluista kuten päivystysvalmiuden kertamaksusta. Jos odotat kaksosia, ennenaikaisen synnytyksen riski on suuri tai sinulla on sairaus, joka voi vaikuttaa synnytykseen, suunnitelkaa gynekologin kanssa sairaala, jossa hoidetaan myös keskosia. Esittelyissä ja infoilloissa nämä kysymykset ovat hyödyllisiä:

  • Mistä alkaen toivotte ilmoittautumista?

  • Saako vauvani olla syntymän jälkeen häiriöttä ihokontaktissa kanssani myös keisarileikkauksen jälkeen?

  • Onko ympärivuorokautinen rooming-in, osastolla imetysohjausta ja perhehuoneita (usein omakustanteisia)?

  • Onko sairaalalla ”vauva-ystävällinen” sertifikaatti?

  • Kuka tutkii vauvan, jos haluamme kotiin jo muutaman tunnin kuluttua?

Ilmoittautumiskäynnille ota mukaan äitiyskortti ja vakuutuskortti, ja voit käydä läpi synnytystoiveesi. Muutama rivi riittää: kuka on mukana, millaisia kivunlievityksiä voit kuvitella käyttäväsi, esimerkiksi epiduraali, toiveet ihokontaktista, napanuoran katkaisusta ja ensi-imetyksestä sekä mahdollisen keisarileikkauksen varalle. Suunnitelma ei ole tilauslista: jos kaikki menee toisin, henkilökunta tietää silti nopeasti, mikä sinulle on tärkeää.

Synnytysvalmennus on paras käydä viimeisen kolmanneksen aikana, mutta se kannattaa varata ajoissa, jotta se varmasti päättyy ennen laskettua aikaa. Julkinen sairausvakuutus korvaa ryhmässä 14 tuntia, ja tukihenkilölle usein osan – tarkistakaa tämä ennen varausta. Varatkaa samalla myös palautumiskurssi: se alkaa yleensä 6–8 viikkoa synnytyksen jälkeen, onnistuu ilman omaa kätilöäkin, vakuutus korvaa sen – kysy myös, mihin mennessä kurssi on käytävä loppuun.

Ota heti yhteys synnytyssaliin

Älä odota huomiseen – älä edes keskellä yötä – jos:

  • lapsivesi menee tai vuotaa

  • sinulla on verenvuotoa emättimestä

  • vauvan liikkeet tuntuvat selvästi vähäisemmiltä kuin tavallisesti

  • supistukset ovat säännöllisiä ennen viikkoa 37

  • supistus kestää yli kaksi minuuttia tai supistuksia on kuusi tai enemmän kymmenessä minuutissa

Muuten hyvä nyrkkisääntö on tämä: soita, jos uskot synnytyksen alkavan, tai jos säännöllisiä supistuksia tulee noin viiden minuutin välein tai tiheämmin. Kysy ilmoittautumiskäynnillä, mitä juuri teidän sairaalanne neuvoo. Jos verenvuoto on erittäin runsasta, kipu kova ja jatkuva, saat kouristuskohtauksen tai ponnistamisen tarve on voimakas, koska vauva on tulossa heti: soita välittömästi 112.

Kun synnytys alkaa

Sopikaa käytännöt noin viikkoon 36 mennessä:

  • Kuka ottaa isomman lapsen tai koiran? Sopikaa kaksi henkilöä siltä varalta, ettei ensimmäistä saa yöllä kiinni tai vauva syntyy liian aikaisin.

  • Miten pääsette paikalle? Ajakaa reitti kerran etukäteen: minne parkkeeraatte yöllä, mikä sisäänkäynti on auki? Taksi vie teidät kotiin vain, jos teillä on oma turvakaukalo mukana.

  • Kenelle soitatte? Synnytyssalin, tukihenkilön ja hoitoavun numerot ovat puhelimessa ja paperilla.

  • Sairaalakassi on pakattuna oven vieressä: äitiyskortti, vakuutuskortit, henkilöllisyystodistukset, paperikansio, mukavat vaatteet, jälkivuotositeitä, välipalaa, laturi ja vauvalle vaatteet.

Vauvan lääkäri tai neuvola ja hätätilanteet

Vauvan ensimmäinen rutiinitarkastus tehdään heti syntymän jälkeen, seuraava 3.–10. elinpäivänä usein vielä sairaalassa, ja sitä seuraava 4.–5. elinviikolla vastaanotolla. Soittakaa jo raskauden aikana lähialueen vastaanotoille:

  • Otatteko uusia vauvoja vastaan, ja milloin meidän pitää ottaa yhteyttä syntymän jälkeen?

  • Kuinka aikaisin varataan 4.–5. elinviikon tarkastus?

  • Onko vastasyntyneille omia aikoja erillään infektiovastaanotosta?

  • Mihin otamme yhteyttä akuutissa tilanteessa vastaanottoaikojen ulkopuolella?

Jos kaikki kieltäytyvät, soittakaa numeroon 116 117: ajanvarauspalvelu välittää julkisen sairausvakuutuksen piirissä oleville myös vauvan rutiinitarkastusten aikoja.

Jos suunnittelette polikliinista synnytystä, synnytystä synnytyskodissa tai kotona, sopikaa etukäteen, kuka hoitaa mitä: 3.–10. elinpäivän tarkastuksen ja K-vitamiinitipat, verinäytteen vastasyntyneen seulontaa varten 36.–72. elintunnin välillä, kuulotestin ja pulssioksimetrimittauksen piilevien sydänvikojen poissulkemiseksi. Lukekaa vanhemmille tarkoitetut tiedotteet jo nyt, jotta päätöksiä ei tarvitse tehdä kiireessä.

Kolme pientä asiaa hätätilanteen varalle, jotka vievät nyt vain muutaman minuutin:

  1. Tallentakaa numerot: vauvan lääkäri tai neuvola, synnytyssali, kätilö jos teillä on sellainen, päivystävä lääkäripalvelu 116 117 ja hätänumero 112.

  2. Selvittäkää lähin lasten päivystävä sairaala – kaikissa päivystyksissä ei hoideta vauvoja.

  3. Ostakaa digitaalinen kuumemittari ja laittakaa jääkaapin oveen hätäkortti: osoite, vauvan nimi ja syntymäaika, tärkeimmät numerot ja oman alueenne myrkytystietokeskus.

Vauvan ensiapukurssi on hyödyllinen sekä vanhemmille että isovanhemmille.

Tarkkaile näitä merkkejä

Opetelkaa varoitusmerkit jo ennen synnytystä – silloin ette joudu myöhemmin miettimään pitkään.

Soita heti hätänumeroon 112:

  • hengityskatkokset, sinertävä tai harmaan marmoroitunut iho, hyvin nopea ja työläs hengitys

  • vauva on veltto tai häntä on vaikea herättää, hän saa kouristuskohtauksen tai hänellä on kuumeinen ihottuma, joka ei vaalene painettaessa lasilla

  • sinulla on erittäin runsas verenvuoto, äkillinen hengenahdistus tai rintakipu

Heti vauvan lääkärille tai vastaanottoaikojen ulkopuolella lastensairaalaan – älkää odottako huomiseen:

  • Ensimmäisten kolmen elinkuukauden aikana 38,0 °C tai enemmän peräsuolesta mitattuna – vaikka vauva muuten vaikuttaisi virkeältä.

  • Vauva juo usealla syötöllä peräkkäin tuskin lainkaan tai nukahtaa jatkuvasti syödessään, hänellä on 5. päivästä alkaen alle kuusi märkää vaippaa 24 tunnissa tai yksi vaippa pysyy kuivana yli kahdeksan tuntia.

  • Iho muuttuu keltaiseksi jo ensimmäisenä elinpäivänä, keltaisuus alkaa vasta kahden viikon iässä, tai vauva on keltainen ja juo huonosti, on hyvin unelias tai hengittää raskaasti.

  • Vaalea, savenharmaa uloste – verratkaa lastenneuvolakortin ulosteen värikorttiin.

  • Vihertävä oksennus tai suihkuoksentelu jokaisen aterian jälkeen. Pieni pulauttelu syömisen jälkeen on sen sijaan normaalia.

Sinulla – vielä saman päivän aikana gynekologille tai omalle kätilölle, jos sellainen on: kuume, pahanhajuinen jälkivuoto, punainen, kuuma ja kivulias kohta rinnassa kuumeen kanssa, toispuoleisesti turvonnut ja kipeä pohje tai punoittava tai vuotava ommel tai arpi. Kova päänsärky ja näköhäiriöt: heti sairaalaan.

Mielialasi: Muutama itkuinen päivä pian synnytyksen jälkeen (baby blues) menee yleensä ohi tunneissa tai päivissä. Jos surullisuus jatkuu yli 1–2 viikkoa tai alkaa myöhemmin – synnytyksen jälkeinen masennus voi alkaa koko ensimmäisen vuoden aikana – puhu gynekologille tai lääkärille. Sekavuus, harhaluulot, äärimmäinen levottomuus tai lähes olematon uni, vaikka vauva nukkuu, voivat olla synnytyksen jälkeisen psykoosin merkkejä, ja se on hätätilanne: jos huomaat tätä kumppanissasi, älä jätä häntä yksin vauvan kanssa ja soita numeroon 116 117 tai 112. Jos mieleen tulee ajatuksia vahingoittaa itseäsi tai lastasi: hae heti apua – kriisipuhelimesta ympäri vuorokauden numeroista 0800 111 0 111 tai 0800 111 0 222, sairaalan psykiatrisesta päivystyksestä tai numerosta 112.

Näin mittaat lämmön peräsuolesta: voitele digitaalisen mittarin kärki pienellä määrällä vaseliinia, aseta vauva selälleen, koukista jalat kohti rintaa, vie vain kärki noin 1 cm varovasti sisään ja pidä paikallaan, kunnes mittari piippaa. Otsa- ja korvamittarit ovat ensimmäisinä kuukausina liian epätarkkoja.

Äitiyssuoja ja vanhempainvapaa

Lyhyesti: molemmat ilmoittavat vanhempainvapaansa työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkua – sähköposti riittää.

Raskaudesta ilmoittamiselle ei ole kiinteää määräaikaa. Ilmoita työnantajalle silti ajoissa, jotta raskausvapaa, vanhempainvapaa ja niihin liittyvä irtisanomissuoja ehtivät järjestyä ajallaan.

Raskausvapaa (johon liittyy raskausraha) kestää 40 arkipäivää ja voi alkaa aikaisintaan 30, viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Vaarallisessa työssä erityisraskausraha voi alkaa aiemmin. Jos vauva syntyy ennen kuin raskausvapaa on alkanut, se alkaa heti synnytyksestä.

Raskausrahaa haetaan Kelalta ennen raskausvapaan alkua, gynekologin tai neuvolan todistuksella lasketusta ajasta. Se on tulosidonnaista, vähimmäismäärä 31,99 €/arkipäivä (2026), ja siitä maksetaan veroa. Yrittäjät hakevat sitä oman YEL-vakuutuksensa perusteella.

Vanhempainvapaata voivat pitää molemmat vanhemmat myös ilman avioliittoa. Vapaa ilmoitetaan työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista kirjallisesti – sähköposti riittää; alle 12 arkipäivän vapaista riittää kuukausi. Työnantaja voi rajoittaa vapaan enintään neljään jaksoon, joista jokainen on vähintään 12 arkipäivää. Esimerkki, kun laskettu aika on 15. maaliskuuta:

  • Raskausvapaa alkaa viimeistään 1. maaliskuuta (14 arkipäivää ennen laskettua aikaa).

  • Kumppani ilmoittaa vanhempainvapaansa alkavaksi syntymästä viimeistään 15. tammikuuta (kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa 15.03.).

  • Jos vauva syntyy 15. maaliskuuta, voit aloittaa oman vanhempainvapaasi heti sen jälkeen. Ilmoita siitä työnantajalle mahdollisimman pian, mieluiten jo ennen synnytystä.

Malliksi riittää: ”Ilmoitan täten vanhempainvapaasta lapselleni (laskettu aika 15.03.) syntymäpäivästä alkaen päivään … saakka. Pyydän vahvistamaan vastaanoton.” Maksetuista vapaapäivistä synnytyksen ympärillä määrätään työ- tai työehtosopimuksessa – kysykää siitä ajoissa.

Vanhempainvapaasta ilmoittaminen kuulostaa virastoasialta, mutta se on vain sähköposti työnantajalle.

Vanhempainetuus ja lapsietuus

Lyhyesti: vanhempainrahaa haetaan heti syntymätodistuksen jälkeen, lapsilisää voi hakea takautuvasti enintään kuudelta kuukaudelta – tee molemmat hakemukset ajoissa.

Vanhempainrahaa haetaan Kelalta (OmaKela) heti, kun lapsen syntymätodistus on saatavilla. Vanhempainvapaata on yhteensä 320 arkipäivää, joista 160 kummallekin vanhemmalle; enintään 63 päivää voi siirtää toiselle vanhemmalle tai muulle hoitajalle, ja vapaan voi pitää joustavasti, myös päivä kerrallaan, lapsen 2. syntymäpäivään asti. Tärkeimmät luvut ovat laatikossa alempana:

  • Suunnitelkaa jaksot, mieluiten Kelan laskurin avulla. Vanhempainrahaa maksetaan ensimmäiset 16 arkipäivää korotettuna, jopa 90 %:iin asti, muuten yleensä noin 70 %:iin palkasta. Vapaan voi jakaa joustavasti lapsen 2. syntymäpäivään asti.

  • Yhtäaikainen vapaa: Molemmat vanhemmat voivat olla vanhempainvapaalla samaan aikaan enintään 18 päivää.

  • Muista verotus. Vanhempainraha on veronalaista tuloa – tarkista verokorttisi, ettet joudu maksamaan jäännösveroa.

  • Asiakirjat: palkkatodistukset kannattaa olla valmiina; hakemuksen voi tehdä OmaKela-palvelussa digitaalisesti.

Keskeiset luvut, tilanne syyskuussa 2026: vanhempainraha korvaa yleensä 70 % vuositulosta jaettuna 300:lla, ensimmäiset 16 arkipäivää jopa 90 %:iin asti; vähimmäismäärä 31,99 €/arkipäivä. Etuus on veronalaista. Vanhempainvapaata on yhteensä 320 arkipäivää, 160 kummallekin vanhemmalle, enintään 63 siirrettävissä.

Lapsilisä on 1. lapsesta 94,88 €, 2. lapsesta 104,84 €, 3. lapsesta 133,79 €, 4. lapsesta 173,24 € ja 5. lapsesta alkaen 192,69 € kuukaudessa (2026), lisäksi 26 € jokaisesta alle 3-vuotiaasta lapsesta ja 73,30 € yksinhuoltajalle. Sitä pitää hakea Kelalta (OmaKela), takautuvasti enintään kuudelta kuukaudelta, syntymää seuraavasta kuukaudesta 17 ikävuoteen asti. Hae samalla äitiysavustusta: äitiyspakkaus tai 210 €, jos kävit neuvolan tarkastuksessa ennen raskauden 4. kuukauden loppua.

Raha on vähissä? Tukea on saatavilla. Raskausneuvonta neuvoo maksutta. Taloudellista apua voi hakea vain sieltä ja vain raskauden aikana. Jos saat toimeentulotukea tai vastaavaa tukea, voit 12. raskausviikon jälkeen saada lisätukea ja avustuksia vauvan hankintoihin – hae ensin, osta vasta sitten ja säilytä kuitit.

Ja asia, jonka moni lykkää: päivittäkää vastuuvakuutus perheelle sopivaksi, miettikää miten olisitte turvattuja, jos perheen pääasiallinen elättäjä kuolisi, ja kirjataan testamenttiin, kenet toivoisitte lapsen huoltajaksi.

Rahaa numeroina (syysk. 2026)

Vanhempainraha/pv
väh. 31,99 €
Vapaa yht.
320 pv
Vapaa/vanhempi
160 pv
Lapsilisä
94,88 €/kk

Paperikansio valmiiksi

Lyhyesti: Suomessa ei tarvitse mennä virastoon – sairaala ilmoittaa synnytyksen automaattisesti DVV:lle, ja henkilötunnus tulee ilman hakemusta. Nimi ja äidinkieli ilmoitetaan DVV:lle kolmen kuukauden kuluessa.

  • Sairaala tai synnytyskoti: ilmoittaa syntymän DVV:lle (Digi- ja väestötietovirasto) automaattisesti; henkilötunnus tulee ilman erillistä hakemusta.

  • Kotisynnytys: ilmoittakaa syntymästä DVV:lle, jos automaattinen ilmoitus jää kliinikon kautta tulematta.

Nimi (1–4 etunimeä) ja lapsen äidinkieli ilmoitetaan DVV:lle kolmen kuukauden kuluessa – verkossa, lomakkeella tai kirkollisen nimiäistilaisuuden yhteydessä. Syntymätodistuksen (syntymätodistus) saa DVV:ltä vain tarvittaessa. Mukaan kansioon: henkilöllisyystodistuksenne, äitiyskortti, vakuutuskortit sekä mahdollinen isyyden tunnustus ja yhteishuoltajuusilmoitus. Synnytyksen jälkeiset asioinnit voi hoitaa myös luottohenkilö valtakirjalla.

Nimi: etu- ja sukunimi sekä äidinkieli ilmoitetaan DVV:lle kolmen kuukauden kuluessa syntymästä.

Vauvan Kela-vakuutus

  • Vauva on automaattisesti vakuutettu: heti kun henkilötunnus on rekisteröity, Kela-kortti tulee kotiin postitse ilman erillistä hakemusta.

  • Juuri Suomeen muuttaneet: Kela-vakuutus voi vaatia erillisen hakemuksen, jos asutte Suomessa vasta vähän aikaa.

  • Lisävakuutus: yksityinen sairauskuluvakuutus on vapaaehtoinen valinta julkisen Kela-vakuutuksen rinnalla.

Sairaalasynnytyksessä sairaala ilmoittaa syntymästä – te annatte vain paperit ja nimen.

Isyys ja huoltajuus

Lyhyesti, jos ette ole naimisissa: tunnustakaa isyys (tai vanhemmuus) ja sopikaa yhteishuoltajuudesta – tunnustus onnistuu jo raskauden aikana äitiysneuvolassa.

Ilman avioliittoa isä ei ole automaattisesti lapsen oikeudellinen isä, ja äidillä on aluksi yksin huoltajuus.

  • Vanhemmuuden tunnustaminen: isä (tai toinen äiti) tunnustaa vanhemmuuden ja äiti antaa suostumuksensa – jo raskauden aikana äitiysneuvolassa (terveydenhoitajan tai kätilön luona, äiti läsnä) tai synnytyksen jälkeen lastenvalvojalla. DVV vahvistaa tunnustuksen. Ottakaa mukaan henkilöllisyystodistukset ja neuvolakortti.

  • Yhteishuoltajuus: vain huoltaja saa antaa suostumuksen vauvan hoitoon. Ilman avioliittoa yhteishuoltajuudesta sovitaan lastenvalvojalla – pelkkä vanhemmuuden tunnustus ei anna huoltajuutta automaattisesti. Tämä on maksutonta.

Äidin omia asioita varten kannattaa sopia, miten kumppani saa tarvittaessa tietoa hänen terveydestään ja voi toimia hänen puolestaan asioidessa viranomaisten kanssa.

Jos teitä on kaksi äitiä, syyskuun 2026 oikeustilan mukaan toinen äiti tulee oikeudelliseksi vanhemmaksi vasta perheen sisäisen adoption kautta. Hakekaa neuvontaa varhain lastenvalvojalta tai neuvolasta.

Määräajat synnytyksen jälkeen

Etunimi
3 kk:ssa
Kela-kortti
heti
Vapaasi
2 v asti
Vanhempainraha
heti hakuun

Vauva syntyi jo tai liian aikaisin?

Vauva on jo täällä? Suurin osa asioista ehtii vielä hyvin, tässä järjestyksessä:

  1. Odottakaa henkilötunnuksen ja Kela-kortin saapumista postitse.

  2. Ilmoittakaa vanhempainvapaa, jonka on tarkoitus alkaa heti – ennenaikaisen synnytyksen jälkeen määräajat voivat olla lyhyemmät.

  3. Hakekaa vanhempainrahaa Kelalta heti kun syntymätodistus on saatavilla.

  4. Soittakaa vauvan lääkärille tai neuvolaan ja kertokaa, jos teillä ei ole kätilöä.

Jos vauva syntyy lääketieteellisesti ennenaikaisena, esimerkiksi alle 2 500 gramman painoisena, kannattaa kysyä neuvolasta tai Kelasta, vaikuttaako se raskausvapaan tai vanhempainrahan kestoon. Kaikki muu voi odottaa.

Hyvä valmistautuminen tarkoittaa sitä, että voitte keskittyä vauvaan – ette lomakkeisiin.

Turvallinen nukkumapaikka vauvalle

Vastasyntyneet nukkuvat ympäri vuorokauden lyhyissä jaksoissa, yleensä 14–18 tuntia päivässä; päivä–yörytmi alkaa useimmiten vasta noin kahden kuukauden iässä. Tunteja tärkeämpää on alussa syöminen: kunnes syntymäpaino on saavutettu uudelleen, yleensä 10–14 päivän kuluttua, herättäkää vauva, joka nukkuu yli noin neljä tuntia putkeen. Nämä ohjeet vähentävät tutkitusti kätkytkuoleman riskiä – koko ensimmäisen vuoden ajan, jokaisilla unilla:

  • Aina selälleen, myös päiväunille – ei kyljelleen, koska siitä vauva kierähtää helposti vatsalleen.

  • Oma sänky vanhempien makuuhuoneessa: pinnasänky, vierisänky tai aluksi kehto valmistajan painorajalle asti. Vierisänky kiinnitetään vanhempien sänkyyn ilman rakoa, ja patjojen tulee olla samalla korkeudella.

  • Jämäkkä, tasainen patja ilman rakoa sängyn reunaan. Käytetyn sängyn kohdalla tarkistakaa: pinnaväli 4,5–6,5 cm, mikään ei huoju, ruuveja ei puutu, maali ei hilseile eikä sängyssä ole aukkoja, joihin pää tai käsi voisi jäädä kiinni. Patja ostetaan uutena.

  • Unipussi peiton sijaan, oikean kokoinen, ei kasvunvaralla: kaula- ja käsiaukot niin napakat, ettei vauva pääse valumaan pussin sisään.

  • Sängyssä ei mitään muuta: ei tyynyä, ei peittoa, ei reunapehmustetta tai unipesää, ei pehmoleluja, ei imetystyynyä eikä tuttinauhaa.

  • Mieluummin viileä: noin 16–18 °C. Tunnustele lapaluiden välistä: lämmin ja kuiva on sopiva, hikinen tarkoittaa liian kuumaa; viileät kädet ja jalat ovat normaaleja. Sisällä ei pipoa, eikä sänkyyn kuumavesipulloa.

  • Savuton aina, myös ilman sähkösavukkeita.

  • Suojaavia tekijöitä: imetys vähentää riskiä, samoin tutti nukahtaessa – imetetyllä vauvalla vasta, kun imetys sujuu hyvin.

Vaarallisin tilanne kello kolme yöllä: älä koskaan nukahda vauvan kanssa sohvalle tai nojatuoliin – riski on siellä moninkertainen sänkyyn verrattuna. Jos silmäsi painuvat kiinni syöttäessä, laita vauva ensin omaan sänkyynsä tai herätä kumppanisi. Jos nukahdat imettäessä vanhempien sänkyyn, tee siitä etukäteen turvallinen: tyynyt ja peitot pois vauvan läheltä, ei rakoa seinään. Älkää koskaan nukkuko yhdessä alkoholin, huumeiden tai väsyttävien lääkkeiden jälkeen, jos joku tupakoi tai jos olet täysin uupunut.

Kertokaa nämä ohjeet kaikille, jotka hoitavat vauvaanne – isovanhemmille on usein opetettu kylkiasento. Vatsallaan vauva saa olla vain hereillä ja valvotusti, mutta silloin lyhyesti useita kertoja päivässä.

Turvakaukalon ostaminen

Turvaistuin on pakollinen syntymästä alkaen, siis myös matkalla sairaalasta kotiin – myös taksissa, jossa tarvitsee olla mukana vain isommille lapsille sopivia istuimia. Ostakaa turvakaukalo noin rv 36 mennessä ja harjoitelkaa rauhassa:

  • Sopiiko se autoonne? i-Size-mallit sopivat kaikkiin i-Size-paikkoihin, muuten apuna on tyyppiluettelo.

  • Aina selkä menosuuntaan; etupenkillä etuturvatyynyn on oltava pois käytöstä.

  • Harjoitelkaa asennus kerran ilman kiirettä: lantiovyö kulkee kaukalon jalkopään yli, olkavyö kaukalon pääpuolen ympäri.

  • Valjaat tiukalle, ei paksua takkia eikä toppahaalaria alle – talvella peitto tulee vöiden päälle.

  • Käytettynä vain, jos historia on varmasti tiedossa: kolarissa ollut istuin ei kuulu enää autoon.

Valinnassa auttavat säännölliset riippumattomat turvaistuintestit.

Rauhalliset yöt alkavat tästä.

Lataa Moonsleep ja löydä rytmi, joka sopii vauvallesi.

Lataa App StorestaLataa Google Playsta
3 päivän ilmainen kokeilu
Moonsleep-sovellus: aloitusnäyttö

Valmistautuminen synnytyksen jälkeiseen aikaan

Synnytyksen jälkeinen aika – parhaassa tapauksessa 6–8 viikkoa – on toipumista ja tutustumista varten. Vastasyntynyt syö yleensä 8–12 kertaa 24 tunnissa; se, minkä järjestätte etukäteen, ei jää myöhemmin kannettavaksi:

  • Varastot ja paikat: täyttäkää pakastin annoksilla, joita voi syödä yhdellä kädellä. Järjestäkää imetyspaikka, jossa on vesipullo ja välipalaa, sekä vaipanvaihtopaikka, jossa kaikki on käden ulottuvilla – näin yksi käsi pysyy aina vauvassa.

  • Tehkää avusta konkreettista: kirjoittakaa lista siitä, mitä muut voivat hoitaa: kauppaostokset, pyykit, reseptilääkkeiden haku apteekista, isomman lapsen vieminen varhaiskasvatukseen.

  • Ohjatkaa vierailuja: vieraat pesevät kätensä, eivät suutele vauvaa kasvoille ja tuovat mieluummin ruokaa kuin lahjoja. Jos joku on flunssassa, kuumeessa tai hänellä on huuliherpes, hän tulee myöhemmin.

  • Rokotussuoja: terveysviranomaiset suosittelevat jokaisessa raskaudessa hinkuyskärokotusta, mieluiten varhain viimeisen kolmanneksen aikana. Läheiset kontaktit ottavat rokotteen, jos edellisestä on yli 10 vuotta, mieluiten viimeistään neljä viikkoa ennen laskettua aikaa – vauva rokotetaan vasta noin kahden kuukauden iässä. RSV:tä vastaan kaikki vauvat saavat ensimmäiselle RSV-kaudelleen vasta-aineannoksen: jos syntymä osuu lokakuun ja maaliskuun väliin, mieluiten heti sairaalassa tai 3.–10. elinpäivän tarkastuksessa, muuten syksyllä. Kysykää asiasta, jos kukaan ei sitä tarjoa.

  • Oma jälkitarkastuksesi: merkitse gynekologin jälkitarkastus 6–8 viikon päähän synnytyksestä.

Kotiapu: jos et raskauden tai synnytyksen vuoksi pysty huolehtimaan kotitöistä eikä kukaan muu taloudessanne voi tehdä niitä, julkinen sairausvakuutus korvaa kotiapua. Näin etenette:

  1. Pyydä lääkäriltä todistus tarpeesta ja kysy, riittääkö vakuutukselle myös kätilön antama todistus.

  2. Tee hakemus mieluiten jo ennen avun alkamista.

  3. Vakuutus kertoo teille palveluntarjoajia. Jos se ei löydä ketään, se korvaa kohtuullisesti itse hankitun avun – se voi olla myös ystävä.

  4. Jos apua antaa lähisukulainen toisessa polvessa asti, esimerkiksi isoäiti tai sisar, vakuutus ei maksa palkkaa, mutta voi korvata matkakulut ja ansionmenetyksen.

Jos sukulaiset asuvat kaukana tai olet paljon yksin, apua tuovat varhaisen tuen palvelut, jotka välittävät maksutta perhekätilöitä perhepalvelujen tai raskausneuvonnan kautta, vapaaehtoiset tukihenkilöt, kurssilta saadut kontaktit, perhekeskukset ja vauvaryhmät, naapurit ja ruokakuljetuspalvelut. Jos kumppani palaa töihin kahden viikon jälkeen, sopikaa jo nyt, kuka hoitaa minkäkin yön osan ja kuka on tavoitettavissa päivisin.

Minkä järjestätte etukäteen, sitä teidän ei tarvitse hoitaa lapsivuodeaikana.

Imetys, pullo vai molemmat

Moni päättää jo raskauden aikana, miten haluaa ruokkia vauvansa, ja monessa perheessä päädytään lopulta molempiin. Päätös on sinun, eikä sinun tarvitse perustella sitä kenellekään. Aiheeseen kannattaa silti perehtyä etukäteen – ensimmäisinä päivinä sille on harvoin tilaa päässä.

Imetyksen alku viidessä vaiheessa

  1. Heti syntymän jälkeen häiriötön ihokontakti ensimmäiseen imetykseen asti – kysy tästä myös keisarileikkauksen jälkeen. Vauvan kasvot pysyvät koko ajan vapaina.

  2. Imetä vauvan tahtiin, ensimmäisinä päivinä yleensä 8–12 kertaa 24 tunnissa, myös yöllä. Tiheä imetys käynnistää maidontuotannon.

  3. Reagoi varhain: maiskuttelu, käden vienti suulle ja etsivät päänliikkeet kertovat nälästä, itku on myöhäinen merkki.

  4. Hyvä imuote tarkoittaa: suu on kunnolla auki, leuka rinnassa, posket pyöreinä ja kuulet nielemisen. Jos sattuu muutaman ensimmäisen sekunnin jälkeenkin, irrota vauva pikkusormella suupielestä ja aseta uudelleen rinnalle.

  5. Pitkät iltasyötöt ovat normaaleja eivätkä merkki siitä, ettei maito riittäisi.

Vauva saa riittävästi, jos hänellä on neljännestä päivästä alkaen kellertävää ulostetta useita kertoja päivässä, viidennestä päivästä alkaen vähintään kuusi painavaa märkää vaippaa 24 tunnissa ja hän saavuttaa syntymäpainonsa uudelleen 10–14 päivässä. Noin 7 %:n painonlasku ensimmäisinä päivinä on tavallista, noin 10 %:n kohdalla jonkun pitäisi arvioida tilanne. Tämä koskee aivan yhtä lailla pulloruokittuja vauvoja.

Jos lisämaitoa tarvitaan, imetys ei ole menetetty: antakaa ensin omaa maitoa ja jatkakaa rinnan tarjoamista tai tyhjentämistä. Käsin lypsäminen käy näin: aseta peukalo ja etusormi muutaman sentin päähän nännistä tumman alueen ulkopuolelle, purista hellästi, päästä irti, toista rytmissä ja kerää tipat lusikkaan.

Varaa imetysohjausta jo etukäteen, jos rintoja on leikattu, sinulla on diabetes, odotat monikkoja tai edellisen lapsen kohdalla maitoa tuli liian vähän. Rintapumppua ei kannata ostaa varmuuden vuoksi – jos sitä tarvitaan, lääkäri voi kirjoittaa sen käyttöön. Apua saa imetyspoliklinikoilta, IBCLC-imetysasiantuntijoilta (kysy kustannuksista ja vakuutuksen mahdollisesta korvauksesta) sekä maksuttomista imetystukiryhmistä; jo yksi käynti raskauden aikana näyttää käytännössä, miltä hyvä imuote näyttää.

Jos ruokitte pullolla, ensivaiheen korvike riittää koko ensimmäisen vuoden. Syötä vauvan tahdissa kuten imetyksessäkin: vauva puolipystyssä sylissä, taukoja röyhtäisyille, ei painostusta juomaan pulloa tyhjäksi. Läheisyys syntyy myös pullolla – rauhan, ihokontaktin ja katsekontaktin kautta. Turvallinen valmistus on laatikossa alempana.

Rauhalliset yöt alkavat tästä.

Lataa Moonsleep ja löydä rytmi, joka sopii vauvallesi.

Lataa App StorestaLataa Google Playsta
3 päivän ilmainen kokeilu
Moonsleep-sovellus: aloitusnäyttö

Kuka tekee mitä?

Se, mistä puhutte nyt rauhassa, ei jää myöhemmin neuvoteltavaksi vaippojen ja itkun keskellä. Varatkaa yksi ilta ilman puhelimia:

  • Kuka hoitaa mitkä asiat tästä tarkistuslistasta – ja kuka pitää ostokset ja keittiön käynnissä, kun sinä toivut?

  • Kuka jää milloin vanhempainvapaalle, ja miten jaatte 320 arkipäivää keskenänne?

  • Kuinka paljon vieraita teille sopii – ja kuka sanoo ei, jos niitä on liikaa?

  • Mitä teette, jos toinen itkee kahden viikon jälkeenkin joka päivä tai ei pysty nukkumaan, vaikka siihen olisi mahdollisuus – kenelle silloin soitatte?

Jakakaa yöt: jotta molemmat saisivat joskus useamman tunnin yhtäjaksoista unta, sopikaa keskelle yötä selkeä vuoronvaihto. Se, jolla on yön toinen puolikas, menee ajoissa nukkumaan, mielellään toiseen huoneeseen, jotta ei kuule ensimmäistä puolikasta. Jos imetät, kumppani hoitaa vuorollaan kaiken muun paitsi itse imetyksen: vaipanvaihdon, vauvan tuomisen sinulle, röyhtäyttämisen ja takaisin nukkumaan laittamisen. Yöllisiä imetyksiä ei alussa kannata korvata pullolla, koska ne tukevat maidontuotantoa. Jos olet yksin, nuku silloin kun vauva nukkuu ja ota kaikki päiväsaikaan tarjottu apu vastaan.

Sopikaa turvasana tilanteeseen ”Tarvitsen nyt tauon”, ja sen on toimittava ilman keskustelua. Käyttäkää aamuinen vuoronvaihto kahteen rehelliseen lauseeseen: kuinka paljon nukuit ja mitä tarvitset tänään. Myös isät voivat vajota mielialakuoppaan synnytyksen jälkeen.

Jos itku ei lopu

Joskus mikään ei auta, eikä se johdu sinusta. Tee itsellesi suunnitelma jo nyt, varsinkin jos valvot öisin usein yksin:

  1. Laita vauva selälleen omaan sänkyynsä – siellä hän on turvassa.

  2. Poistu hetkeksi huoneesta ja sulje ovi.

  3. Hengitä rauhassa, juo lasillinen vettä ja käy katsomassa vauvaa muutaman minuutin välein.

  4. Soita jollekin: ystävälle, vanhempien tukipuhelimeen tai kriisipuhelimeen.

Ja aivan yksiselitteisesti: älä koskaan ravistele vauvaa. Jo muutama sekunti voi vaurioittaa hänen aivojaan pysyvästi tai tappaa. Sano tämä myös isovanhemmille ja lastenhoitajille. Jos niin on kuitenkin tapahtunut, vie vauva heti lähimpään sairaalaan. Jos vauva itkee viikkokausia hyvin paljon, apua saa itkuvauvoihin erikoistuneista vastaanotoista – varhaisen tuen palveluissa on valtakunnallinen haku niihin.

Kenenkään ei tarvitse osata kaikkea ensimmäisenä päivänä. Riittää, että joku vastaa, kun soitat.

Viisi tärkeintä määräaikaa

Jos muistaisit vain viisi asiaa: etsi kätilö heti positiivisen testin jälkeen. Hae taloudellista apua vielä raskauden aikana. Ilmoita kumppanin vanhempainvapaa viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa, omasi mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen. Hae vanhempainrahaa heti syntymätodistuksen jälkeen. Asenna turvakaukalo noin rv 36 mennessä. Kaikki muu voi odottaa.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä kaikkea pitää hoitaa ennen synnytystä?

Tärkeimmät määräaikaan sidotut asiat ovat: kätilön etsiminen, mieluiten heti positiivisen testin jälkeen; synnytyssairaalan ja kurssin varaaminen; vauvan lääkärin tai neuvolan etsiminen; kumppanin vanhempainvapaan ilmoittaminen viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa; raskausrahan hakeminen; vanhemmuuden tunnustaminen ja yhteishuoltajuudesta sopiminen, jos ette ole naimisissa; turvakaukalon asentaminen noin rv 36 mennessä sekä turvallisen nukkumapaikan järjestäminen. Taloudellista apua voi hakea vain raskauden aikana.

Mitkä hakemukset tehdään ennen synnytystä ja mitkä sen jälkeen?

Ennen synnytystä: raskausrahan hakeminen, vanhempainvapaan ilmoitus työnantajalle, vanhemmuuden tunnustaminen ja yhteishuoltajuudesta sopiminen, jos ette ole naimisissa, sekä tarvittaessa taloudellinen apu. Synnytyksen jälkeen: sairaala ilmoittaa syntymän DVV:lle automaattisesti, henkilötunnus ja Kela-kortti tulevat postitse, ja te haette vanhempainrahaa sekä lapsilisää (takautuvasti enintään kuudelta kuukaudelta).

Milloin äidin pitää ilmoittaa oma vanhempainvapaansa?

Suomessa oma vanhempainvapaasi voi alkaa heti raskausvapaan jälkeen tai milloin tahansa siihen asti, kun lapsi täyttää 2 vuotta. Ilmoita siitä työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkua – helpoiten jo ennen synnytystä sähköpostilla, ja säilytä vahvistus vastaanotosta.

Mitä teemme, jos emme löydä kätilöä?

Jatkakaa etsimistä myös synnytyksen jälkeen. Sillä välin vauvan hyvinvointia seuraa neuvola: soittakaa heti syntymän jälkeen ja kertokaa, ettei teillä ole kätilöä. Oma toipumisesi kuuluu gynekologille tai neuvolalle, imetyksessä auttavat sairaalan imetyspoliklinikka ja Imetyksen tuki ry. Vaikeassa tilanteessa kysykää hyvinvointialueeltanne lapsiperheiden kotipalvelusta.

Saako vauva nukkua perhepedissä?

Turvallisinta on, että vauva nukkuu ensimmäisen vuoden omassa sängyssään vanhempien makuuhuoneessa, esimerkiksi vierisängyssä, joka on kiinnitetty tiiviisti vanhempien sänkyyn. Jos nukutte silti yhdessä: jämäkkä patja, tyynyt ja peitot pois vauvan läheltä, ei rakoa seinään, ja vauva aina selälleen. Ei koskaan alkoholin, huumeiden tai väsyttävien lääkkeiden jälkeen, ei koskaan jos joku tupakoi tai on täysin uupunut – eikä koskaan sohvalla tai nojatuolissa, sillä niissä riski on moninkertainen.

Millä raskausviikoilla vauvan tavaroita kannattaa ostaa ja sairaalakassi pakata?

Isommat hankinnat, kuten vaunut, sänky ja turvakaukalo, kannattaa suunnitella raskauden puolivälistä alkaen, koska toimitusajat voivat venyä. Noin rv 36 mennessä kaiken olisi hyvä olla valmiina, turvakaukalo asennettuna ja sairaalakassi pakattuna – vauvat voivat syntyä viikkoja etuajassa. Vaatteita tarvitaan aluksi vähän: viidestä seitsemään bodya ja potkupukua koossa 50/56 riittää, koska vauvat kasvavat niistä nopeasti ulos.

Saako kumppani vapaata synnytyksen ajaksi?

Se, montako palkallista vapaapäivää synnytyksen ympärillä on, riippuu työ- tai työehtosopimuksesta – kysykää siitä ajoissa. Varmasti suunniteltavissa on kumppanin vanhempainvapaa: kun se ilmoitetaan viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa, se voi alkaa vauvan syntymäpäivänä.

Milloin päivähoitopaikkaa pitää hakea?

Lapsella on oikeus varhaiskasvatuspaikkaan ensimmäisestä syntymäpäivästä alkaen. Ilmoittautumistapa riippuu asuinpaikastanne: usein keskitetyn varhaiskasvatuspalvelun tai perhepalvelujen kautta, joskus vasta syntymän jälkeen. Suosituilla alueilla jonot voivat olla kuukausien mittaisia. Siksi kannattaa kysyä jo raskauden aikana perhepalveluista, milloin ennakkoilmoittautuminen on mahdollista, ilmoittautua sitten useaan paikkaan ja pitää myös perhepäivähoito vaihtoehtona.

Moonsleep tarjoaa ohjausta, ei lääkärin neuvoja. Se perustuu kliinisiin ohjeisiin ja asiantuntijalähteisiin, ja se on tarkistettu Moonsleepin viitetietokantaa vasten.