Sairaalakassi synnytykseen: mitä oikeasti mukaan

Sairaalakassin kanssa ratkaisevaa ei ole vain laskettu aika: alle 5 % vauvoista syntyy juuri sinä päivänä, useimmat syntyvät sitä edeltävien tai seuraavien kymmenen päivän aikana. Kohdasta 37+0 – näin se merkitään raskauskorttiin, ja sillä tarkoitetaan raskausviikon 38 alkua – synnytystä ei enää pidetä ennenaikaisena. Viimeistään silloin kassin pitäisi olla pakattuna oven vieressä.

Jos odotat kaksosia, pakkaa selvästi aiemmin, sillä monikkoraskaudet päättyvät useammin etuajassa. Kysy neuvolassa tai seurannassa, mistä viikosta sinun kannattaa varautua synnytykseen – samoin, jos on muitakin syitä odottaa aiempaa syntymää. Ja pakkaa myös suunniteltua polikliinista synnytystä varten muutamaksi päiväksi: suunnitelmat voivat joskus muuttua.

Viimeistään 37+0 mennessä olisi hyvä hoitaa myös nämä: turvakaukalo on kokeiltu autoon, tankki on täynnä ja tärkeimmät puhelinnumerot ovat paperilla.

Toimivaksi on osoittautunut jakaa sairaalakassi osiin: yhden suuren laukun sijaan kaksi erillistä laukkua sekä lisäksi yksi pussi, joka odottaa kotona:

• Synnytyssalilaukku – mieluiten reppu tai pieni olkalaukku, jotta kädet jäävät vapaiksi. Tänne tulevat paperit ja kaikki, mitä tarvitset synnytyksen tuntien aikana. Se otetaan heti mukaan.

• Osastolaukku – matkakassi tai pieni käsimatkatavarakokoinen matkalaukku niille päiville, jotka seuraavat synnytyksen jälkeen. Pyörät helpottavat, koska kotiutuspäivänä kannettavana on myös turvakaukalo. Mukaan kannattaa pakata myös pussi likapyykille.

• Kotiinlähtöpussi, jossa on vauvan kotiinlähtövaatteet. Se jätetään kotiin turvakaukalon viereen ja tuodaan mukaan kotiutuspäivänä.

Jos menette omalla autolla, osastolaukku voi odottaa tavaratilassa siihen asti, että olet päässyt osastolle. Jos tulet taksilla tai ambulanssilla, ota molemmat laukut heti mukaan tai jätä osastolaukku valmiiksi oven viereen, jotta joku voi tuoda sen myöhemmin. Jos suunnittelet polikliinista synnytystä, kotiinlähtöpussi ja turvakaukalo kuuluvat autoon alusta asti.

Laita jokaiseen sairaalakassiin päällimmäiseksi lappu, jossa lukee sisältö – silloin joku muukin löytää helposti oikean tavaran.

Tässä koko sairaalakassin tarkistuslista yhdellä silmäyksellä, määrät noin kolmeksi päiväksi – sen verran sairaalassa yleensä ollaan, keisarileikkauksen jälkeen pidempään. Lihavoituna on se, mitä oikeasti tarvitset, muu on mukavuutta.

Paperit – päällimmäiseksi synnytyssalilaukkuun

• Raskauskortti, sairausvakuutuskortti, henkilöllisyystodistus

• Lähete, jos vastaanotto antoi sellaisen mukaan

• Allergiatiedot ja rokotuskortti, jos ne ovat olemassa

• Rekisteriviranomaista varten tarvittavat asiakirjat nimikoidussa muovitaskussa

• Lappu, jossa ovat tärkeät numerot sekä käyttämäsi lääkkeet annostuksineen

Synnytyssalilaukku

• 1–2 pitkää, väljää T-paitaa tai yöpaitaa sekä edestä avattava yläosa

• 1 pari lämpimiä sukkia, 1 neuletakki

• Helposti jalkaan sujautettavat sisätossut

• Hiuslenkkejä ja huulirasva

• Silmälasit piilolinssien sijaan

• Välipaloja useaksi tunniksi, juomapullo urheilukorkilla

• Puhelin, erityisen pitkä latausjohto, kuulokkeet

• Säännöllisesti tarvitsemasi lääkkeet alkuperäispakkauksessa

• Synnytystoiveet yhdellä paperilla, jos sinulla on niitä

Osastolaukku

• 2–3 pyjamaa tai yöpaitaa, jotka avautuvat edestä

• 2–3 imetysliiviä tai joustavaa imetystoppia, 1 pakkaus liivinsuojia

• 5–6 korkeavyötäröisiä kertakäyttöalushousuja tai keitonkestäviä puuvillahousuja

• 1 pakkaus erityisen imukykyisiä siteitä – ei tamponeja

• Kylpytakki tai collegejakku, suihkutossut

• Pesutarvikepussi, 1–2 pyyhettä, jos sairaala ei tarjoa niitä

• Iso juomapullo, käteistä tai kortti automaatteja varten

• Silmälaput ja jotain luettavaa

• Väljät vaatteet kotiinlähtöä varten

Vauvan kotiinlähtöpussi – jää kotiin kotiutukseen asti

• 2 bodya: toinen koossa 56, toinen koossa 62, pienikokoiselle vauvalle lisäksi 50

• 1 potkupuku tai housut ja paita, 1 pari sukkia, 1 pipo

• 1 ohut takki, talvella lisäksi haalari vain matkalle autoon

• 1 kevyt peitto valjaiden päälle, 2–3 vaippaa, 1 harso

• Turvakaukalo vastasyntyneen pienennysosalla, jos menette kotiin autolla tai taksilla

Tukihenkilölle

• Vaihtovaatteet pitkää yötä varten, hammasharja, ruokaa teille molemmille

• Henkilöllisyystodistus, latausjohto, varavirtalähde, käteistä, pyyhe auton istuimelle

Kotona valmiina

• Lisää siteitä ja liivinsuojia

• Vaippoja koossa 1, pesulappuja, hajusteeton sinkkivoide tai muu vaippaihottumavoidetta

• Digitaalinen kuumemittari pehmeällä kärjellä

• Vauvan sänky vanhempien makuuhuoneessa ja siihen sopiva unipussi

• Valmiiksi tehtyä ruokaa ja täysi jääkaappi

• Jos et imetä tai et täysimetä: korvike (Pre), 2–3 pulloa vastasyntyneen tutteineen, pullonharja

Unohtuneen hammasharjan joku voi tuoda seuraavana päivänä. Sairaalakassin paperit taas tarvitaan heti sisäänkirjautumisessa – ennen kaikkea kolme asiaa: raskauskortti, sairausvakuutuskortti ja henkilöllisyystodistus. Raskauskortti kannattaa muutenkin pitää aina mukana, sillä hätätilanteessa siitä löytyvät tärkeimmät tiedot sinusta ja vauvastasi. Kaikki sairaalat eivät vaadi lähetettä. Kuvaa kaikki asiakirjat puhelimeen ja laita alkuperäiset nimikoituun muovitaskuun.

Rekisteriviranomaiselle tarvittavia asiakirjoja et tarvitse synnytyssaliin. Sairaala ilmoittaa syntymästä yleensä viikon kuluessa, ja paperit jätetään tavallisesti osastolla. Tarvittavat asiakirjat riippuvat perhetilanteesta:

• Naimisissa: vihkitodistus tai vastaava virallinen ote avioliittorekisteristä, joskus lisäksi kummankin syntymätodistus.

• Ei naimisissa: äidin syntymätodistus. Jos toinen vanhempi merkitään heti asiakirjoihin, lisäksi hänen syntymätodistuksensa, isyyden tunnustaminen ja, jos sellainen on tehty, huoltosopimus tai vastaava asiakirja.

• Eronnut tai leski: lisäksi todistus siitä, että avioliitto on päättynyt, esimerkiksi lainvoimainen avioeropäätös tai kuolintodistus.

• Ulkomailla annetut asiakirjat: usein tarvitaan virallinen käännös ja maasta riippuen apostille tai laillistus eli asiakirjan aitouden vahvistus – hae ne ajoissa.

Monet rekisteriviranomaiset haluavat nähdä alkuperäiset asiakirjat. Etunimen voi usein ilmoittaa myös myöhemmin: jos nimi ei ole vielä päätetty ilmoitushetkellä, tarkista omasta maastasi määräaika. Jos vanhemmilla on eri sukunimet, sopikaa etukäteen, minkä sukunimen lapsi saa.

Ettekö ole naimisissa? Silloin tärkeimmät asiat kannattaa hoitaa jo ennen syntymää:

1. 1

   Varaa aika toimivaltaiselle viranomaiselle isyyden tunnustamista varten ja kysy, voiko samalla tehdä myös huoltoa koskevan ilmoituksen.

2. 2

   Menkää paikalle molemmat henkilökohtaisesti, sillä myös äidin täytyy antaa suostumus. Tarvittavat asiakirjat kerrotaan ajanvarauksen yhteydessä.

3. 3

   Laita asiakirjat sen jälkeen samaan pinoon rekisteriviranomaiselle menevien paperien kanssa.

Silloin toinen vanhempi voidaan merkitä suoraan syntymätodistukseen. Yhteishuolto ei kuitenkaan synny automaattisesti, vaan siihen tarvitaan erillinen ilmoitus tai sopimus maasi käytännön mukaan.

Kaikkialla sanotaan: ”Kysy ennakkokäynnillä” – mutta mikä se oikeastaan on? Useimmat sairaalat pyytävät raskaana olevia ilmoittautumaan ennen synnytystä: tietosi kirjataan ylös ja voit kysyä kaikki mieltäsi askarruttavat asiat. Toimi näin:

1. 1

   Valitse sairaala ajoissa, sillä suosituissa paikoissa on rajallinen määrä paikkoja.

2. 2

   Soita synnytyssaliin tai raskausvastaanotolle ja kysy, mistä raskausviikosta alkaen he antavat aikoja ennakkokäynnille.

3. 3

   Ota mukaan raskauskortti ja sairausvakuutuskortti.

4. 4

   Kirjoita kysymyksesi paperille – tärkeimmät ovat laatikossa alempana.

Jos tämä jäi tekemättä, synnyttämään voi yleensä silti tulla.

Samaan aikaan kannattaa etsiä vauvalle myös jatkoseurantapaikka. Ensimmäisen tarkastuksen ja usein myös 3.–10. elinpäivän määräaikaistarkastuksen tekee sairaala, mutta viimeistään 4.–5. elinviikolla tarvitset vastaanoton – ja paikoista on usein kysyntää. Soita jo raskauden aikana ja kysy, ottavatko he uusia vauvoja.

Kirjoita lisäksi tärkeimmät numerot paperille synnytyssalilaukkuun. Tyhjä puhelimen akku ei saisi ratkaista sitä, kenet tavoitat:

• oman sairaalasi synnytyssali

• lapsivuodeosasto – kysy ennen kotiutusta, saako sinne soittaa myös sen jälkeen

• oma gynekologin vastaanotto ja vauvan seurantapaikka

• päivystävä terveysneuvonta tai lääkäripäivystys aikaa varten, jolloin vastaanotot ovat kiinni

• lähin sairaala, jossa on lasten päivystys – kaikissa sairaaloissa sitä ei ole

• hätänumero 112, taksi ja lähellä asuva ihminen, joka voi tulla apuun hätätilanteessa

Jos teillä on jo lapsia, sopikaa, kuka ottaa heidät yöksi hoitoon, ja varatkaa myös varahenkilö. Pakkaa heille pieni laukku, jossa on yövaatteet, unilelu ja hammasharja.

Synnytyksen jälkeinen kotikätilö käy luonasi kotona vauvan syntymän jälkeen, myös silloin kun olet ollut muutaman päivän sairaalassa. Käyntien määrä ja korvattavuus riippuvat maastasi ja vakuutuksestasi, joten omat ehtosi kannattaa tarkistaa etukäteen.

Monen kätilön ajat täyttyvät pitkälle etukäteen. Jos et löydä ketään, se ei johdu sinusta – ja apua on silti saatavilla:

1. 1

   Jatka etsimistä synnytykseen asti, esimerkiksi sairausvakuutuksen tai kätilöjärjestön hakupalvelun kautta, kysy useilta ja pyydä päästä jonotuslistalle.

2. 2

   Kysy asiasta ennakkokäynnillä ja vielä lapsivuodeosastolla: onko tarjolla kätilön vastaanottoa, lapsivuodepoliklinikkaa tai imetyspoliklinikkaa. Joissakin sairaaloissa perheohjaajat auttavat etsimisessä.

3. 3

   Älä silloin suunnittele polikliinista synnytystä, vaan hyödynnä sairaalapäivät kysymiseen ja harjoitteluun.

4. 4

   Sovi ajat jo ennen kotiutumista: itsellesi gynekologin vastaanotolle, vauvalle neuvolaan.

5. 5

   Imetyskysymyksissä auttavat imetysohjaajat ja imetystukiryhmät, muissa asioissa perheneuvonta ja varhaisen tuen palvelut.

6. 6

   Kätilö voi tulla mukaan myös myöhemmin, jos sopiva löytyy vasta vauvan syntymän jälkeen.

7. 7

   Yöllä apua saa päivystävästä terveysneuvonnasta tai lääkäripäivystyksestä, hätätilanteessa numerosta 112.

Synnytys vie aikaa. Ensisynnyttäjällä jo avautumisvaihe kestää tavallisesti 8–14 tuntia, myöhemmissä synnytyksissä usein vain noin kuusi. Pakkaa siis niin, kuin viettäisit pitkän päivän ja pitkän yön paikassa, jossa haluat tuntea olosi mahdollisimman mukavaksi.

Lämpimät sukat ja neuletakki eivät ole ylellisyyttä: synnytyksen loppupuolella monelle tulee kylmä. Urheilukorkillisesta pullosta on helppo juoda myös kylkiasennossa.

Säännöllisesti käyttämäsi lääkkeet – esimerkiksi kilpirauhaslääkkeet, insuliini mittareineen tai astmasuihke – kannattaa ottaa mukaan alkuperäispakkauksissa sekä lappu, jossa on annostus: supistusten keskellä kukaan ei muista milligrammoja ulkoa. Kysy vastaanotolla etukäteen, sopivatko ne yhteen imetyksen kanssa.

Juomia ei yleensä tarvitse pakata mukaan: synnytyssalissa on tavallisesti tarjolla vettä sekä kylmiä ja lämpimiä juomia, usein myös tukihenkilölle. Välipalat sen sijaan kannattaa ottaa mukaan – käytännöt siitä, saako synnytyksen aikana syödä ja mitä, vaihtelevat sairaaloittain. Jos suunnittelet vesisynnytystä, kysy etukäteen, mitä altaassa voi pitää päällä. Korut ja arvoesineet jätetään kotiin. Ja jos sinulla on toiveita, esimerkiksi kivunlievityksestä tai ensimmäisestä ihokontaktista, kirjoita ne paperille.

Vauvasi nukkuu omassa sängyssään aivan vieressäsi, sillä vierihoito on tavallista sekä päivällä että yöllä. Ja se haluaa usein syödä: ensimmäisinä päivinä 8–12 ateriaa 24 tunnissa on tyypillistä, aluksi vain muutamia millilitroja ternimaitoa kerrallaan – ja juuri niin kuuluukin olla. Noin kolmantena päivänä monella alkaa maidonnousu, ja rinnat tuntuvat selvästi täydemmiltä.

Siksi tarvitset yläosia, jotka saa auki edestä, ja liivejä, joissa on kasvunvaraa. Terveysviranomaisten sairaalakassilistat suosittelevat imetysliivejä noin kaksi kuppikokoa suurempina kuin raskausaikana käyttämäsi koko. Jos olet epävarma, ota mukaan joustavia kaarituettomia imetystoppeja ja osta napakammat liivit vasta sitten, kun koko on tasaantunut.

Jälkivuotoa eli synnytyksen jälkeistä verenvuotoa varten tarvitset erityisen imukykyisiä siteitä, joita kutsutaan myös synnytyssiteiksi. Jälkivuoto kestää yleensä 4–6 viikkoa ja on aluksi runsaimmillaan. Tamponeja ja kuukuppia ei saa käyttää niin kauan kuin jälkivuotoa on: siteet vähentävät jälkivuodon pakkautumisen riskiä ja auttavat ehkäisemään tulehduksia. Joissakin sairaaloissa annetaan siteitä ja liivinsuojia, joten osta ensin vain yksi pakkaus ja loput vasta sitten, kun tiedät, mitä oma sairaalasi tarjoaa.

Etkö imetä tai etkö täysimetä? Pakkaa silloin mukaan tukevat liivit ja silti myös liivinsuojia, sillä maitoa muodostuu rinnassa ilman imetystäkin. Kerro asiasta ennakkokäynnillä ja kysy, tarjoaako osasto äidinmaidonkorviketta ja pulloja.

Osastolla kysytään usein, milloin vauva söi viimeksi, montako märkää vaippaa sillä on ollut ja tuliko ensimmäinen uloste jo. Koska tunnit helposti hämärtyvät, näiden kirjaaminen ylös auttaa – paperille tai sovellukseen.

Heti syntymän jälkeen vauva saa olla mahdollisimman pitkään ihokontaktissa rinnallasi – siksi mukana on edestä avattava yläosa. Jotta tämä on turvallista:

• Vauvasi makaa vatsallaan rinnallasi, pää käännettynä sivulle, nenä ja suu vapaina, eikä leuka painu rintaa vasten.

• Selkä on peitetty, kasvot eivät.

• Tukihenkilösi tai henkilökunta tarkistaa säännöllisesti ihon värin ja hengityksen.

• Jos alat väsyä tai olet saanut voimakkaita kipulääkkeitä, anna vauva valveilla olevalle aikuiselle tai laske hänet selälleen omaan sänkyynsä.

Öisin olet osastolla usein yksin. Jos imetät sairaalasängyssä ja huomaat silmien painuvan kiinni, laita vauva takaisin omaan sänkyynsä. Keisarileikkauksen jälkeen tai epiduraalin kanssa on parempi soittaa kelloa kuin nostaa vauvaa yksin. Ja jos et enää jaksa, sano se henkilökunnalle – avun pyytäminen ei ole epäonnistumista.

Näinä päivinä vauva opettelee juomista yhdessä sinun kanssasi. Kiinnitä huomiota varhaisiin nälkäviesteihin, kuten maiskutteluun, suulla etsimiseen tai käsien viemiseen suulle, sillä itku tulee yleensä vasta myöhemmin. Jos vauva nukkuu ensimmäisinä päivinä pitkään, herätä hänet lempeästi, kun edellisen syötön alusta on kulunut noin 3–4 tuntia. Jos nännit kipeytyvät, syy on useimmiten imetysotteessa. Tarkista itse: vauvan leuka koskettaa rintaa, nenä on vapaa, posket ovat pyöreät, ja ylähuulen yläpuolella näkyy enemmän nännipihaa kuin alahuulen alapuolella. Jos tämä ei auta, pyydä jotakuta henkilökunnasta katsomaan mukaan. Kysy niin usein kuin haluat.

Se, joka on mukana kanssasi – kumppani tai muu tukihenkilö – pitää parhaassa tapauksessa tuntikausia kädestäsi, hieroo selkääsi ja pitää kokonaisuuden kasassa. Siksi akun täytyy olla täynnä sekä puhelimessa että vatsassa. Yllä olevaan listaan kannattaa lisätä myös yhteystietolista syntymäuutista varten ja uima-asu, jos tukihenkilö saa tulla mukaan synnytysaltaaseen.

Anna tukihenkilölle lisäksi nämä neljä tehtävää:

1. 1

   Tietää reitti sairaalaan sekä pysäköinti ja yöllä käytössä oleva sisäänkäynti.

2. 2

   Pitää tankki täynnä kohdasta 37+0 alkaen – eikä antaa sinun ajaa itse, kun supistukset ovat käynnissä.

3. 3

   Kokeilla turvakaukalon telakka tai vyökiinnitys etukäteen autoon.

4. 4

   Tuoda kotiutuspäivänä turvakaukalo ja kotiinlähtöpussi.

Ja jos vierailijat tuntuvat sinusta liialta, tukihenkilö saa ihan hyvin vartioida ovea ystävällisesti mutta napakasti.

Kaikilla ei ole ketään mukana. Ehkä perhe asuu kaukana, ehkä olet tietoisesti yksin. Molemmat ovat täysin ok: synnytyssalissa kätilöt ja lääkärit pitävät sinusta huolta, ja osastolla voit soittaa kelloa milloin vain. Pienellä valmistautumisella myös muu sujuu:

1. 1

   Ota molemmat laukut heti mukaan tai pakkaa kaikki yhteen laukkuun niin, että paperit ovat päällimmäisenä.

2. 2

   Laita vauvan kotiinlähtöpussi suoraan osastolaukkuun.

3. 3

   Turvakaukalon kanssa on kaksi vaihtoehtoa: otat sen mukaan jo taksimatkalle sairaalaan tai annat avaimen naapurille tai ystävälle ja pyydät tuomaan sen kotiutuspäivänä.

4. 4

   Kirjoita tärkeimmät synnytystoiveesi ylös, jotta henkilökunta tietää niistä.

5. 5

   Suunnittele kotiinlähtö taksilla, varsinkin keisarileikkauksen jälkeen.

6. 6

   Järjestä lapsivuodeaika etukäteen: valmista ruokaa pakastimeen, sovi ruokaostosten toimituksesta ja, jos kotona ei ole ketään auttamassa, selvitä mahdollisuus kotipalveluun tai vastaavaan tukeen vakuutuksen kautta – lisää siitä lapsivuodeaikaa koskevassa osiossa.

Ensimmäisessä synnytyksessä nyrkkisääntö on tämä: lähde, kun supistuksia tulee säännöllisesti noin viiden minuutin välein noin tunnin ajan, ne kestävät noin minuutin ja ovat niin voimakkaita, ettet juuri pysty puhumaan niiden aikana. Toisesta synnytyksestä alkaen lähde jo silloin, kun supistuksia tulee säännöllisesti kymmenen minuutin välein – mitattuna yhden supistuksen alusta seuraavan alkuun. Jos matka on pitkä tai edellinen synnytys eteni hyvin nopeasti, soita aiemmin.

Jos lapsivesi menee, toimi näin:

1. 1

   Kirjaa kellonaika ylös ja katso lapsiveden väriä ja hajua.

2. 2

   Laita suuri side, ei tamponia.

3. 3

   Soita synnytyssaliin ja kerro, mitä on tapahtunut.

4. 4

   Lähtekää sitten ripeästi mutta rauhallisesti – pyyhe auton istuimelle, etkä itse ratin taakse.

Yleensä sinun ei tarvitse matkustaa makuuasennossa. Tilanne on toinen, jos vauva ei ole pää alaspäin eli on perätilassa tai poikittain, tai jos lapsivesi menee ennen kohtaa 37+0. Silloin napanuoran luiskahtamisen riski on suurempi: älä vain lähde ajamaan, vaan soita heti synnytyssaliin ja noudata annettuja ohjeita. Jos seurannassa on todettu, ettei vauvan pää ole vielä kiinnittynyt lantioon, kysy etukäteen, miten toimia lapsiveden mennessä. Jos näet tai tunnet napanuoran emättimessä: heti 112, mene polvien ja kyynärvarsien varaan, kumarru eteenpäin, älä koske napanuoraan.

Soita synnytyssaliin heti myös silloin, jos

• lapsivesi on vihertävää, ruskehtavaa tai pahanhajuista,

• sinulta tulee verta – enemmän kuin synnytyksen alussa tavallinen verinen limaviiru,

• vauva liikkuu selvästi vähemmän kuin tavallisesti – älä odota huomiseen,

• supistukset alkavat ennen kohtaa 37+0,

• yksi supistus kestää yli kaksi minuuttia tai kymmenen minuutin aikana tulee kuusi tai enemmän supistusta,

• sinulle tulee voimakasta päänsärkyä, näköhäiriöitä kuten valonvälähdyksiä, kipua kylkiluiden alle tai kädet tai kasvot turpoavat äkillisesti,

• sinulla on kuumetta 38 °C tai enemmän – lapsiveden mentyä jo silloin, kun lämpö nousee yli 37,5 °C:n.

Jos tunnet, että vauva on syntymässä juuri nyt, pysähdy ja soita 112 – puhelimessa sinulle kerrotaan, mitä tehdä.

Suunniteltu keisarileikkaus: Pakkaa sairaalakassiin korkeavyötäröisiä alushousuja ja väljät housut, jotka eivät hankaa haavaa, sekä alusvaatteita muutamaksi lisäpäiväksi – sairaalassa ollaan yleensä 3–7 päivää. Korut ja lävistykset kannattaa jättää jo kotona pois, sillä ennen leikkausta kaikki kehon korut on poistettava. Viimeisen syömis- ja juomisajankohdan kertoo sairaala etukäteen. Imetystyyny auttaa pitämään vauvaa niin, ettei mikään paina arpea. Sen jälkeen sinun ei pitäisi kantaa muutamaan viikkoon mitään vauvaa painavampaa, ja autoa kannattaa ajaa vasta sitten, kun se ei enää aiheuta oireita – siihen voi mennä noin kuusi viikkoa. Turvakaukalon kantaa siis joku muu, tai palaat kotiin taksilla.

Korkeavyötäröiset alushousut kannattaa pakata mukaan myös ilman suunnitelmaa, sillä keisarileikkaus voi tulla tarpeen yllättäenkin.

Synnytyksen käynnistys: Voi kestää monta tuntia, ennen kuin käynnistetty synnytys lähtee kunnolla käyntiin. Pakkaa enemmän tekemistä, välipaloja useammalle aterialle ja yksi ylimääräinen vaihtovaatekerta.

Kaksoset: Pakkaa aiemmin, kaksi turvakaukaloa, kaksi kotiinlähtöpussia – ja kaikki vauvalle tarkoitetut määrät kaksinkertaisina.

Kotiutuspäivänä moni asia menee helposti sekaisin. Käy nämä kohdat rauhassa läpi, mieluiten jo edellisenä iltana:

1. 1

   Avaa lapsen terveyskortti, jonka sait ensimmäisessä tarkastuksessa: onko ensitarkastus ja oleskelun pituudesta riippuen myös 3.–10. elinpäivän määräaikaistarkastus merkitty? Onko sydänvikaseula, veriseulonta ja kuuloseula tehty?

2. 2

   Jos jotain puuttuu, kysy kuka hoitaa sen ja mihin mennessä, ja kirjoita tieto ylös.

3. 3

   Kysy myös, kuka ottaa yhteyttä, jos jokin tulos on poikkeava, ja onko puhelinnumerosi oikein.

4. 4

   Laita mukaan omat ja vauvan lääkärinlausunnot ja ota raskauskortti takaisin mukaan.

5. 5

   Onko ajat sovittu: 3.–10. elinpäivän tarkastus, jos sitä ei tehty sairaalassa – siellä annetaan myös toinen K-vitamiiniannos – sekä aika omalle gynekologin vastaanotolle?

6. 6

   Onko sinulla osaston numero, ja onko rekisteriviranomaista varten tarvittavat asiakirjat ja etunimi annettu?

Ajankohdat suuntaa varten: pulssioksimetrialla tehtävä sydänvikaseula tehdään 24.–48. elintunnin aikana, aineenvaihduntasairauksien ja kystisen fibroosin veriseulonta 36.–72. elintunnin aikana, ja kuuloseula 72. elintuntiin mennessä. 3.–10. elinpäivän määräaikaistarkastus osuu 3.–10. päivälle ja tehdään usein vielä sairaalassa.

Vauvan sairaalakassiin tarvitaan vain vähän: vaatteet ja vaipat saa yleensä sairaalasta. Pakata täytyy vain se, mitä vauva tarvitsee kotimatkalle, ja kaiken kannattaa olla pesty etukäteen. Vaatteen koko vastaa suunnilleen pituutta, ja vastasyntynyt on yleensä noin 50 senttimetriä pitkä: koko 56 sopii usein, 62 on varakoko, ja pienikokoiselle vauvalle mukaan kannattaa ottaa 50. Kietaisubody on helpoin pukea.

Kesällä riittävät body, ohut potkupuku, sukat ja kevyt pipo. Välikausina mukaan tulee ohut takki. Talvella paksu haalari on vauvan päällä vain matkalla autolle, ja se riisutaan ennen valjaiden kiinnittämistä; sitten peitto laitetaan suljettujen valjaiden päälle. Peitto on vain matkaa varten – kotona vauva nukkuu unipussissa.

Autossa vastasyntynyt matkustaa vain sopivassa, hyväksytyssä turvalaitteessa – yleensä turvakaukalossa selkä menosuuntaan. Asenna se näin:

1. 1

   Lue ohjeet: kiinnitetäänkö kaukalo telakalla vai kolmipisteturvavyöllä?

2. 2

   Paras paikka on takapenkillä; etuistuimelle vain, jos etuturvatyyny on kytketty pois päältä – auton käyttöohjeesta näet, miten se tehdään.

3. 3

   Ilman telakkaa lantiovyö kulkee kaukalon jalkopään yli ja olkavyö pääpuolen ympäri, kumpikin merkittyjä vyöreittejä pitkin.

4. 4

   Ravista sen jälkeen voimakkaasti: kaukalon pitää olla tukevasti paikallaan.

5. 5

   Jätä vastasyntyneen pienennysosa paikoilleen ja säädä olkavyöt käyttöohjeen mukaan.

6. 6

   Kiristä valjaat niin, että ne asettuvat tiiviisti vartaloa vasten.

7. 7

   Harjoittele kaikki etukäteen nuken tai tyynyn kanssa – älä ensimmäistä kertaa sairaalan parkkipaikalla.

Ajomatkan aikana on parasta, että yksi aikuinen istuu takana vauvan vieressä; muuten peilistä on apua. Turvakaukalo on tarkoitettu vain kuljettamiseen: pidemmillä matkoilla pidä taukoja ja ota vauva pois kaukalosta, ja pitkät ajomatkat vastasyntyneen kanssa kannattaa siirtää myöhemmäksi. Jos vauva lysähtää eteenpäin, pysähdy heti.

Käytetty turvakaukalo on hyvä idea vain, jos tiedät sen historian: ei kolaria, ei koskaan pudonnut, ei valmistajan sallimaa ikää vanhempi, ei halkeamia, valjaat ehjät ja hyväksyntätarra UN-säännön 129 tai 44/04 mukaisesti. Ilman autoa kotiin pääsee vaunuissa makuuasennossa tai kantovälineessä, joka sopii syntymästä asti: tiiviisti ja pystyasennossa, kasvot aina näkyvissä, leuka ei painu rintaa vasten.

Lapsivuodeaika, eli ensimmäiset 6–8 viikkoa synnytyksen jälkeen, jatkuu kotona. Mitä on hyvä olla valmiina, löytyy yllä olevasta tarkistuslistasta. Kolme asiaa ansaitsee vielä toisen katsauksen.

Kuumemittari. Valitse digitaalinen mittari pehmeällä kärjellä, sillä vauvan lämpö mitataan tarkimmin peräsuolesta; korva- ja otsamittarit ovat luotettavia vasta isommilla vauvoilla. Näin se tehdään: voitele kärki pienellä määrällä vaseliinia tai voidetta, aseta vauva selälleen, nosta jalkoja varovasti ja pidä ne paikallaan, vie kärki sisään vain 1–2 cm ja odota, kunnes mittari piippaa.

Nukkumapaikka. Valmistele vauvan sänky vanhempien makuuhuoneeseen jo ennen syntymää, jotta kotiin palatessa voitte vain asettua aloillenne. Vastasyntynyt nukkuu yleensä 14–18 tuntia vuorokaudessa, jaksoissa jotka kestävät noin 30 minuutista kolmeen tuntiin, sekä päivällä että yöllä. Tunnistettavan päivä–yörytmin useimmat kehittävät vasta noin kahden kuukauden iässä – eli helpottaa kyllä. Kunnes vauva taas kasvaa hyvin, herätä hänet juomaan viimeistään noin neljän tunnin välein.

Kurkistus vaippaan. Ilman vaakaa vaipat kertovat, saako vauva riittävästi: ensimmäisenä päivänä 1–2 märkää vaippaa, sitten joka päivä noin yksi enemmän, ja viidennestä päivästä alkaen vähintään kuusi painavaa märkää vaippaa 24 tunnissa. Noin viidentenä päivänä uloste muuttuu kellertäväksi. Ensimmäisten päivien noin 7 %:n painonlasku on normaalia, ja 10–14 päivän kohdalla useimmat vauvat ovat saavuttaneet syntymäpainonsa uudelleen.

Ja suunnitelkaa apua: kuka kokkaa, kuka käy kaupassa? Jos kotona ei ole ketään auttamassa, voit kysyä hyvinvointialueeltasi lapsiperheiden kotipalvelusta.

Polikliinisessa synnytyksessä lähdet kotiin muutaman tunnin kuluttua synnytyksestä – edellyttäen, ettei ole ollut suurempia komplikaatioita ja että voitte molemmat hyvin. Neuvolan terveydenhoitaja tapaa teidät tällöin pian synnytyksen jälkeen – esikoisperheissä kotikäynnillä, muuten kotona tai neuvolassa; tarkka aikataulu riippuu alueestanne. Jos sinulle ei ole luvattu jälkiseurantaa, sairaalapäivät on parempi hyödyntää. Lisäksi pätee tämä:

• Testit: Ennen kotiutusta otetaan verinäyte seulontaa varten; jos se otetaan ennen 36. elintuntia, vauvan seurantapaikka tai kätilö toistaa sen. Selvittäkää, missä kuuloseula ja sydänvikaseula tehdään.

• 3.–10. elinpäivän tarkastus: varaa jo ennen syntymää aika vauvan seurantapaikkaan 3.–10. elinpäivälle.

• Kotiinlähtöpussi ja turvakaukalo ovat autossa alusta asti.

Ja sitten: rauhaa – mitä selvemmin tehtävät on jaettu, sitä enemmän aikaa jää tutustumiselle.

Jotkin asiat vievät sairaalakassissa vain turhaa tilaa:

• Vauvanvaatteet sairaalapäiviksi – ne saa yleensä sairaalasta.

• Vaippapaketit – muutama vaippa kotiinlähtöä varten riittää.

• Juomat synnytyssaliin – vettä ja muita juomia on yleensä tarjolla.

• Tamponit ja kuukuppi – eivät niin kauan kuin jälkivuotoa on.

• Korut, arvoesineet ja kannettava tietokone – ne katoavat helposti.

• Suuret kosmetiikkapullot – matkakoot riittävät.

• Rintapumppu ja rintakumit – pumpun saa sairaalasta, rintakumeja käytetään vain ohjauksen jälkeen.

Silloin se ei ole katastrofi. Ensimmäisiä tunteja varten sairaalassa on kaikki välttämättömin, ja lähes kaiken voi tuoda myöhemmin. Kysy osastolta ennen kuin joku lähtee hakemaan tavaroita – osa voi olla siellä valmiina. Turvakaukaloa tarvitset vain, jos menette kotiin autolla tai taksilla. Kaikki muu on mukavuutta: ihanaa, jos sitä on, mutta ei mittari sille, kuinka hyvin olet valmistautunut.